keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Pieniä muutoksia ja ostoksia


Nyyh. Mä olin aamulla räpsäisemässä Irenestä kuvaa, kun oli herännyt, mutta akku olikin sitten loppu :( Illalla olin vielä oikein laittanut kameran yöpöydälle, että varmasti muistan heti aamusta aloittaa :D Yritin tosiaan siis tehdä sitä Meidän päivä-postausta, mutta teen sen nyt sitten myöhemmin tällä viikolla. Nyt sitten tällänen tavallinen postaus siis.

Facebookissa kiertää Arkikuvahaaste, jossa siis pitää laittaa 5 arkipäivältä kuva. Mulla on siinä tänään menossa neljäs päivä ja ajattelin laittaa tännekin ne aikaisemmat kuvat :)


Uskokaa tai älkää, mutta mä kävin erikseen ostamassa itelleni värityskirjan :D Hiukan lapsettaa tai jotain? No ei, kun värittäminen oikein hyvillä väreillä on tosi mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Kai mussa heräsi joku sisäinen taiteilija ja koska mä en osaa piirtää, niin piti jotain keksiä tilalle.

Mä oon löytänyt ihanan lenkkireitin joen rannalta. Kauniit maisemat ja niin rauhallista. Lenkin jälkeen käytiin vielä meidän viereisellä leikkipaikalla vähän keinumassa. Kyllä Irene sitten tykkää :)


Kolmantena päivänä siivottiinkin hiki hatussa. Jouduin taas uudestaan laittaa vaatekaapinkin järjestykseen, koska sielläkin oli ilmeisesti räjähtänyt dynamiitti.
Ja siivosin jopa roskiskaapin :D Pitäis keksiä vaan noille kaikenmaailman sienille ja puhdistusvälineille joku laatikko tonne, ettei vain pyöri tuolla miten sattuu.
Huomaatte myös varmaan, että jollekin maistuu Cokis? ;)





Kodissakin on tapahtunut pieniä muutoksia jo jokin aika sitten, mutta ei oo tullut kuvailtua vaan niitä. Olohuoneeseen oon ostanut tietokonepöydän kun sai niin halvalla ja Irene alkoi vetää konetta jatkuvasti alas sohvalta.
Sitten ostin tutulta pienet valkoiset pöydät ja Jyskistä löysin noi tumman violetit verhot.

Mutta nyt kesäksi tumman violetit yksityiskohdat muuttuu limen värisiksi ja sitten suunnitelmissa olisi tällänen projekti:


Mulla on ollut tollanen vitriini jo monta vuotta, mutta se on ollut vaan äitin luona varastossa. Nyt mä oon niin tympääntynyt tähän olkkarissa olevaan lokerikkohyllyyn, että se saa siirtyä lasten huoneeseen ja vitriini tulee tänne. Ja maalaan sen valkoiseksi. Ton tietokonepöydän myötä ihastuin valkoisiin huonekaluihin niin, että tahtoo!! Tv-taso on musta joten senkin meinaan samalla maalata.
Tulee varmaan ihan kiva :)

Ebaysta tuli tilattua taas sisustustarroja. Ne on niin naurettavan edullisia siellä, ettei pysty pitämään näppejään erossa :D Olkkariin ajattelin sellaista oikein isoa puuta, se sopisi sitten siihen limeen.
Makkariin tulee iiiisoja pinkkejä kukkia ja lastenhuoneeseen tilasin kolme tarraa. Kaksi sellaista missä neljä eriväristä pöllöä istuu oksalla ja sitten sellaisen pöllöpuu-tarran. Siitä taitaa mulla löytyä kuvakin :)

Eikö oo söpö? :)



Iskän tekemät pikkutuolit sai pöydän seurakseen :) Pitää katsoa jos tuolit maalaisi joskus. Mutta eipä se kauhean paha oo noinkaan, vaikka eri väriä pöydän kanssa ovatkin.

Sitten pitää vielä muutama ostos näyttää teille, mitkä laitoin tilaukseen SURPRISE Ebaysta. Se on vienyt vaan mun sydämeni (ja järkeni) täysin! :) Vaikka useimmiten tavara tulee Kiinasta ja sitä joutuu odotella joskus kuukaudenkin, niin kyllä se hinta ja ilmaiset toimituskulut korvaa sen mennen tullen!


Tää on musta hieno ♥ Hinta 0,72e. 


Ristikoru. Mä en löytänyt tähän hätään tämän tarkkaa hintaa, mutta alle euron varmaankin. Tilasin lisäksi muitakin koruja, mutta yksikään niistä ei maksanut yli 2e. Otan kuvaa, kunhan saan ne, samoin niistä tarroistakin sitten, kun ovat paikoillaan.
Sanoin kaverillekin, että on se mahtavaa, kun ton paikan ansiosta jopa persaukisella yh:lla on joskus varaa ostaa jotain kivaa itselleen :)

Mä oon siis oikein Ebayn ja kirppareiden kävelevä mainos :D

Mutta juu, eiköhän tässä ollut nyt kaikki mitä mä meinasinkin...Joten,

Heihei ja illanjatkot ♥

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Vaaleanpunaista


Pitää vielä tänne kirjoitella, vaikka mua väsyttääkin niin, että hyvä kun silmät pysyy auki. Irene meni tavallista myöhemmin yöunille, koska vetäisi tänään NELJÄN tunnin päikkärit! Kyllä! 11 aikaan sen laitoin sänkyyn ja yhden aikaan itse oikaisin sohvalle. Ajattelin, että vähän lepäilen ja odotan, kun Irene huikkaa heränneensä. Yleensähän päikkärit on tunnista kahteen tuntiin meillä. Noh, mä heräsin kolmelta siitä sohvalta, kun kuului: "Äitti, ti titti!" makkarista :) Piti kyllä oikein hieraista silmiä, kun katsoin kelloa! Mutta tulipahan sitten itsekin nukuttua kaksi tuntia ja teki kyllä terää. 

Irskuliinin tarkempia mittoja muuten kysyttiin, joten:

Paino 8775 g
Pituus 72,2 cm
Päänympärys 45 cm

Tota painoa mä murehdin ennen neuvolaa, kun Irene oli pitkään todella nuhainen ja söi sen takia aika huonosti. Mutta käyrillä mentiin kivasti, eikä siis syytä huoleen :)
Neuvolatäti kirjoitti neuvolakorttiin:
Hyvin kasvava tyttö. Iloinen ja hienosti kontaktia ottava. Korvatulehdus näyttää parantuneen. Sydän ja keuhkot normaalit. Iho siisti. Nousee seisomaan, konttii ja ryömii. Asiat kunnossa.

Neiti oli päässyt tekemään tuhojaan, kun olin laittamassa aamupuuroa.

Hain muuten tänään Subwaylle töihin :) Tänne avataan ensi kuussa sellainen ja mä ajattelin koittaa onneani. Vaikka tuntuu pahalta jotenkin Ireneä vielä hoitoon laittaa, mutta kyllä se on vaan tienattava jollakin leipää pöytään, ei auta. 
Jotenkin oon vähän kiikunkaakun kyseisen työn kanssa. Varmasti mukava paikka ei siinä mitään, mutta jotenkin huvittaisi välillä tehdä muutakin, kuin asiakaspalvelutyötä. Mun kaveri esim. on Atrialla töissä ja sellanen liukuhihnatyö kuulostaa niin mukavalta :D 
Kaikista eniten haluaisin lähihoitajan koulutuksen. Katselin tossa, että Seinäjoella oli mahdollista oppisopimuksen kautta saada ko koulutus. Se olisi aivan huippu juttu!
Mutta katsotaan nyt mitä tässä tapahtuu. Töitä on nyt ainakin haettu ja ainahan sitä voi kouluun hakea, vaikka työ olisikin :) 

Perhetyöntekijä sanoi mulle tänään, että kyllähän sitä voi aina irtisanoa itsensä jos tuntuu, ettei työ ole itselle yhtään sopiva. Mä naurahdin ja sanoin, että lastensuojeluhan tätä ei hyväksy!! Mähän sain haukut siitä, kun irtisanouduin silloin, kun lapset huostaanotettiin. Mun kun olisi pitänyt pystyä mennä seuraavana päivänä hymyillen tarjoilemaan ihmisille kahvia ja pullaa. Johtava sosiaalityöntekijä, kun ei tunnu tietävän, että ihan joka alalla ei sairasloma onnistukaan niin helposti, kuin kaupungin hommissa.
Mutta kyllä toi perhetyöntekijä ihan oikeasti tuntuu olevan suruissaan mun puolesta ja siitä, että en ole saanut minkäänlaista mahdollisuutta enää sen jälkeen, kun lapset vietiin. Ja kyllä sekin tietää, että se vaan yksinkertaisesti on väärin. 

Irsku oli "hieman" innoissaan, kun sai kävelytuolin :)

Näin mun terapeuttia tossa yksi päivä ja juteltiin sen kanssa sitten tulevasta palaverista. Mä oon vähän etukäteen jännittänyt, että uskaltaako se sanoa siellä suoraan mitä ajattelee. Mutta uskaltaa, siitä ei oo enää meidän juttu tuokion jälkeen epäilystäkään :D Mä en nyt täällä viitsi tästä vielä avautua tän enempää tietyistä syistä, mutta kuulette kyllä sitten palaverin jälkeen miten kaikki meni :)

Voi harmi! Tänään laitoin sähköpostia asianajajalle, jota terapeutin työnohjaaja oli suositellut. Sain heti vastauksen, että asianajaja tekee tällä hetkellä muita töitä Helsingissä ja ei voi valitettavasti ottaa työtä vastaan. Harmitteli kovasti ja suositteli, että otan yhteyttä Seinäjoen Oikeusaputoimistoon ja pyytäisin sieltä naisjuristia. Kai naiset näissä lastensuojeluasioissa voi olla asiakkaan kannalta parempi vaihtoehto ihan oikeastikin, koska heillä on se äidinvaisto. Ja vain äidit voi tietää sen rakkauden määrän mitä omia lapsiaan kohtaan tuntee.

Viimeksi kun oli lasten tapaaminen niin käytiin kiertämässä sellainen 2 km reitti metsässä ja paistettiin siellä laavulla makkaraa :) Mun veli oli meidän mukana ja oli oikein mukavaa. Onneksi sääkin suosi meitä :) Ida piti koko matkan mua kädestä kiinni ja Aleksi jutteli "miesten juttuja" mun veljen kanssa meidän perässä :D Se yhtäkkiä sanoi mulle, että haluaisi olla vielä vauva. "Mä haluaisin äiti olla sun mahassa taas!" Voi rakkaus ♥

Samikset! :)


Viime postauksessa intoilin vaaleanpunaisista hiuksista. Ostin kokeeksi Lorealin hoitavan sävytteen, jossa vaaleanpunaisen sävy. Tuli ihan hienot ja tällä oli turvallista kokeilla, koska lähtee pois kolmessa pesussa. En tiedä kuitenkaan jaksaisiko sitä vaaleanpunaista päätä loppujen lopuksi kauaa edes katsella? Että en mä ainakaan ole kestoväriä päähäni ihan heti tunkemassa :D Enkä tiedä noista shokkiväreistäkään, että kuinka lujasti ne nappaa kiinni pidennyshiukseen...Tämä Lorealin sävytehoitsikka on onneksi tosi "haalean sävyinen" ja tuntuu lähtevän kyllä pesussa suht koht hyvin poiskin :)


Nyt naama-ja hammaspesulle ja peitto korviin :)

Hyvää yötä ♥

Ps. Kiinnostaisiko teitä "Meidän päivä"-postaus? Vaikka meidän päivissä nyt ei juurikaan mitään ihmeellisyyksiä ole, mutta jotenkin olisi kuitenkin kiva tehdä sellainen :)