perjantai 20. joulukuuta 2013

Kohta saa sohvaperuna kyytiä


Nyt on taas purettu sydäntä oikein urakalla ja aion kirjoittaa vielä yhdestä asiasta joka on paljon ollut mielessä. Mutta nyt välillä jotain muutakin.

Kerroin aikaisemmin siitä, että tulin valituksi personal traineriksi opiskelevan harjoitusasiakkaaksi 3 kuukaudeksi :) Tammikuussa se sitten alkaa ja täällä ollaan todella innoissaan, mutta samalla myös oikeasti jännittää! Meikäläinen kun on rehellisesti sanottuna ollut viime vuosina aikamoinen sohvaperuna. Ainut liikuntamuoto pitkään aikaan on ollut lyhyet vaunulenkit. Ja ruokavalio on ollut todellakin mitä sattuu. Joku terveysintoilija varmaan tiputtaisi leukansa, kun katsoisi vieressä kun teen ruokaa :D Voita ja juustoa käytän joka paikassa ihan surutta. Raskausaikana alkoi myös sokerihimo mikä tosiaan jäi vähän päälle!

Mä oon aikuisiällä yleensä painanut noin 65 kiloa. Pituutta on 171 cm. En oo siis ollut mikään laiheliini vaan kyllä sitä pömppistäkin on löytynyt. Pari vuotta sitten kuitenkin laihduin rajusti lyhyessä ajassa. Johtuen raskaista asioista elämässä. Mä en vaan pysty syödä jos mulla on tosi paha olla.

Sen pari vuotta sitten painoin Irenen raskausajan alkuun asti noin 48-52 kiloa. Artun tavattuani ja elämän muutenkin helpottuessa alkoi ruoka maistua hyvinkin, mutta silloin en syönyt mitään makeaa juuri koskaan. Suklaanhimo iski sitten heti plussattuani. Ja mä oon hyvä esimerkki siitä, että sokeri on kyllä varma keino saada itselleen painoa.

Kesä 2012

Raskauden loppuvaihe

2 kk synnytyksen jälkeen
Tällä hetkellä paino on 68 kiloa. Siihen se tippui raskauden jälkeen melkein heti ja samana on pysynyt. Eli kertoo ettei paljoa tosiaan olla kuntoiltu ja syötykin on miten sattuu!

Tavoitteena on saada paino 60 kiloon ja tietenkin kiinteytystä, kiinteytystä ja vielä kerran kiinteytystä. Sitä ei voi tarpeeksi korostaa, koska kolmen lapsen jälkeen kroppa huutaa sitä :D

Mä oon aina haaveillut personal trainerista, mutta se on hintansa vuoksi todellakin jäänyt vain suureksi haaveeksi. Mä tarviin jonkun aluksi potkimaan persuksille. Joidenkin kavereiden kanssa ollaan puhuttu, että nyt aloitetaan kuntoilu ja mennään sille ja tälle tunnille, mutta yllätys yllätys, se on aina jäänyt vaan sinne puheen tasolle. Halu on kova, mutta alkuun pääseminen on vaan mulla vaikeaa monissakin asioissa.

Nyt kerron sitten mitä ollaan jo juteltu personal trainerin kanssa :) 

Alkuun voisin tietysti esitellä hänet. Eli hän on Hanna Alahärmästä.Vuonna 84 syntynyt neljän lapsen äiti. On ohjannut ja ohjaa jumppaa sekä aikuisille, että lapsille. Hanna on lisensioitu hyvinvointi-ja kuntosalivalmentaja. Opiskelee Trainer4You:ssa personal traineriksi ja huhtikuussa pitäisi valmistua.

Hauska juttu on, että ollaan Hannan kanssa vanhoja tuttuja. Yläasteella oltiin samalla luokalla ja oltiin hyviä ystäviä. Monesti menin Hannalle yöksi, kun kaveriporukalla lähdettiin joko Evijärven Nuorisoseuralle tai Halkosaareen vähän bilettämään ;) Voi niitä aikoja ja voi, kuinka lapsi sitä vielä silloin onkaan! 
On myös helpottavaa, että Hanna on lukenut tätä mun blogia ja tietää mun tilanteen. Jos ei tietäisi mitään ja pitäisi ensi töikseen alkaa selittää kaikkea niin en tiedä olisiko jopa kaatunut koko homma omaan häpeään tai siihen, että ensimmäinen asia melkein mitä kerrot itsestäsi on kauhea: "Heii, ei ollakaan nähty yli 10 vuoteen, kiva nähdä! Sullakin on neljä lasta, voi kuinka hienoa! Joo, mulla on kolme lasta, mutta vain yksi on kotona. Juu, lapset on huostaanotettu" ja sitten pitää kertoa romaanin pituinen elämäntarina :/ Eli hyvä näin :)

Tammikuun 3. päivä se sitten alkaa :) Aloitetaan tekemällä kuntotestaus, kartoitus ja liikkuvuustesti. Ja tavoitteena olisi, että tavataan vähintään kerran viikossa.

Arvatkaa jännittääkö sohvaperunaa? :D Mä kyllä varoitin Hannaa, että mussa riittää työsarkaa. Mutta toisaalta onhan se paljon helpompi aloittaa huonokuntoisen kanssa, tuloksetkin näkyvät nopeammin. Tänään tuli postissa lomakkeet täytettäviksi. Niissä kyseltiin mun ruokavaliosta ja nykyisestä kunnosta. Kyllä oikein hävetti täyttää niitä. Hyi mua!

Blogiin tulee sitten kyllä tarkkaa päivitystä mun ohjelmasta, ruokavaliosta ja edistymisestä.

Voiii iiik, oon niin innoissani :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa :)