perjantai 2. elokuuta 2013

Ihania ja ei niin ihania asioita


Heipä hei!

Pitääpäs taas tulla vähän päivittämään kuulumisia :) Ja hyväähän meille edelleenkin kuuluu. Pikkuisen vauvalla on ollut vatsanväänteitä ja sitä on sitten välillä itkeskellyt. Kakka on ollut aika lujan takana ja ollut aika kiinteää. Aloitettiin sitten eilen mallasuutteen antaminen, toivottavasti se nyt vähän helpottaisi tota vatsaa. Vauvalla oli eilen 1 kk neuvola ja mitat oli: 53 cm ja 4420 g, eli hyvin on tyttö kasvanut :) Neuvolatäti kehui, kun vauva seuraa niin hienosti jo katseellaan! Ja mikä aivan ihana tapahtuma toissapäivänä tapahtuikaan, kun muuten olin aivan murheen murtama: (sainkin palata itkien vanhempien lasten tapaamisesta, joka ei sitten toteutunutkaan, vaikka kovasti sinne ajellessa vielä niin luulin!) sain mitä kauneimman ensihymyn ♥ Refleksi"hymyjä" tyttö on päästänyt jo ihan laitokselta asti, mutta tämä oli jo ihan selvä oikea hymy :) Voiiiii miten se lämmittikään sydäntä ja juuri oikealla hetkellä!

Tosiaan keskiviikkona mulla piti olla Idan ja Aleksin tapaaminen...Noh, eipäs sitten ollutkaan. Meillähän on tullut jossain välissä lastensuojelun asettama typerä sääntö, että viikkoa ennen tapaamista pitää laittaa vielä varmistusviesti, että on tulossa. Tämä juttu otettiin käyttöön siksi, että ex jätti niin paljon tapaamisia väliin. Mun mielestä toi on alusta asti ollut niin typerä juttu, mä kun en ole, kun tasan yhden tapaamisen jättänyt KOKO tänä aikana väliin ja sekin johtui työvuorosta silloin. Laittakoot se ex niitä viestejä sitten, koska sehän niitä tapaamisia on jättänyt väliin en mä! Mulla on ollut oikeesti välillä vaikeuksia muistaa tota viestin lähettämistä, koska niin kauan aluksi mentiin ilman mitään hemmetin erillisiä varmistusviestejä. 

Yleensähän lasten tapaamiset on olleet torstaisin ja sunnuntaisin, mutta nyt se oli poikkeuksellisesti sunnuntain sijasta jo keskiviikkona. Mä sitten tajusin sen vasta maanantaina ja olin ihan paniikissa, että nyt varmistusviestikin on noinkin paljon myöhässä. Laitoin sitten viestiä meidän tietokoneen numerosta, koska mulla oli puhelimesta puheaika loppu. Pahoittelin kovasti, että viesti on myöhässä ja toivoin ymmärrystä, koska täällä on niin paljon ohjelmaa ja tottakai vauva vie kaiken ajan/ajatukset multa ja, että tottakai olen tulossa lapsia hakemaan!
Keskiviikkona sitten ajoin ajallaan sijaisvanhempien luokse ja huomasin, ettei ketään ole kotona. Ihmettelin ja soitin Artulle, että tarkistaa vielä mun kalenterista, että varmasti olen oikeassa päivässä. Olin. Sitten soitin sijaisäidille ja kysyin, että eikö lasten tapaaminen olekaan tänään ja sain vastaukseksi vain, etten ole laittanut varmistusviestiä (tarkennetaan tässä, että koskaan tapaaminen ei ole peruuntunut, vaikka viesti olisi unohtunut/tullut myöhässä). Sanoin, että olen viestin laittanut meidän tietokoneelta ja siihen sitten taas vastaus, että ei ole tullut. Sanoin, että kiva, ettei mulle sitten ole voitu laittaa vaikka viestiä, että tapaaminen ei sitten nyt toteudukkaan ja annettiin aivan turhan takia ensinnäkin ajaa sinne! Arvatkaapa millanen vollotus mulla kuulkaa alkoi. Hitto, että olin pettynyt. Tuntui todella pahalta, koska kyllä sijaisäitikin tietää kuinka tärkeitä tapaamiset mulle ja tottakai yhtä lailla lapsille on, enkä niitä todellakaan jätä väliin!

Tuntui erityisen pahalta nyt, kun Ida on kahtena viime kertana itkenyt niin lohduttomasti mun perään, joka on ollut todella kova paikka ja se, että juuri nyt on se lasten siirtyminen sinne uuteen perheeseen. Nyt olisi todella tärkeää, että lapset kuitenkin muutoksesta huolimatta näkisivät, että äiti on ja pysyy. Nyt joudun taas odottamaan yli kaksi viikkoa, että tapaan lapset! Kyllä mua on pistänyt niin vihaksi ettei tosikaan. 
Kotona tarkistin heti tietokoneelta, että olinko laittanut viestin oikeaan numeroon ja ihmettelin, että miksi sijaisäiti ei viestiä ollut saanut, kun se lähetetyistä viesteistä löytyi. Kokeilin sitten laittaa omaan puhelimeeni viestiä, eikä se tullut perille. Mä en ymmärrä! Kun tästä koneelta on ennenkin pystynyt laittamaan viestejä ja kyllä ne on aina mennyt perille, niin nyt yhtäkkiä se ei enää niitä lähetäkkään. Näyttää kyllä, että viesti on lähetetty, mutta ei kuitenkaan?! 

Mä oon täällä puhunut tosta jutusta ja ensinnäkin on ihmetelty koko tekstiviestijuttua (ja aika montaa muutakin juttua, mutta en viitsi niistä täällä puhua, ettei siitä tuu taas jotain paskaa niskaan) Missään muualla ei kuulemma ole törmätty samanlaiseen käytäntöön koskaan. Täytyy muuten sanoa, että mulla on täällä aivan loistava ja ihana psykologi ♥ Se on kuulkaa muutaman kerran kuunnellut näitä juttuja aivan monttu auki ja todellakin uskaltaa sanoa mielipiteensä täysin asioista! Se tuntuu niiiin hyvältä!

Nyt kun päästiin näiden ikävien asioiden kertomiseen, niin synnytyslaitoksella tapahtui kyllä niin törkeyden huippu, että huhhuijjaaaa!! Mä oon täällä varmaan kertonutkin siitä Hal-polin sosiaalityöntekijästä, joka oli ihan kamala, kun ei kuunnellut ja uskonut mua ollenkaan vaan puhui mulle, kun pahimman luokan juopolle...Senhän mä tapasin ainoastaan yhden kerran ja sitten se oli mukana siellä pikkulapsipsykiatrialla pidettävässä palaverissa. Noh, nyt tämä samainen akka ilmestyi sitten mun huoneeseen synnytyslaitoksella ja kyseli suoraan kaikki lastensuojeluasiat ja meidän hoitokontaktit ja kuinka hän nyt murehtii, etten vaan "yrittäisi liikaa" ja väsähtäisi. No eihän tuossa mitään, mutta arvatkaapa mitä? Se laukoi kaikki noi asiat mun huonekaverin ja hänen vieraan kuullen!!! Voiko törkeämpää oikeesti olla? Eikä se todellakaan kuiskinut tai mitään, vaan ihan normaalilla äänellä kaikki puhui. Miettikää, kuinka arkaluontoisista asioista se puhui ja todellakin rikkoi tuossa esim. vaitiolovelvollisuutensa, koska kertoi MUN asioitani vieraille ihmisille! 
Mä soitin välittömästi äitille ton jälkeen aivan raivoissani ja itkua (itkupilli-Heidi) tuhertaen ja äitikin oli aivan pöyristynyt. Hetken päästä sitten mummu soitti mulle (äiti oli soittanut sille samantien) ja kysyi multa lupaa saako se soittaa sinne osastolle ja sanoa tosta, koska toi oli niin törkeä juttu. Ja olihan toi! Jonkin ajan päästä joku työntekijä tuli mulle sanomaan, etteivät tienneet (???), kuka sosiaalityöntekijä oli kyseessä ja heillä kyllä oli erikseen huone, jossa tuollaiset asiat yleensä jutellaan. No, paljonpa se mua enää lohdutti helvetti soikoon!

Ei kyllä mun mielestä tarvitse yhtään ihmetellä, miksi multa on mennyt täysin luottamus viranomaisiin perkeles! 


Vauva on tuossa vielä hereillä, makoilee iskän sylissä tyytyväisenä ja silmät niiiiin suurina, että taitaa vanhemmat jo olla väsyneempiä, kuin neiti itse :) ♥ Onneksi kaikki ikävät asiat unohtuu, kun vaan katsookin tuota nyyttiä! :)


20 kommenttia:

  1. Olenkin jo odottanut päivitystäsi!!! :) Tuo viranomaisten touhu on niiiin käsittämätöntä!!! Onneksi sulla on kotona ihana vauveli, joka antaa samantien rakkauden takaisinpäin <3 Ja Arttu. Voimia sulle edelleen tuohon tahtojen taisteluun viranomaisten kanssa!!! <3 hassuakka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toi sosiaalityöntekijän käytös oli kyllä jotain uskomatonta!! Sehän nyt on päivän selvää, ettei asiakkaan asioita puhuta ventovieraiden kuullen, oli tilanne mikä tahansa!

      Kiitos ♥

      Poista
  2. Äitinä ja aikuisena olemisen yhtenä perussääntönä kyllä on, ettei puhelimesta KOSKAAN lopu puheaika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Ihanko tosi? Enpäs oo koskaan kuullutkaan! Säkö niitä sääntöjä laadit? Mä oon kuule useinkin laittanut koneelta viestejä, vaikka puheaika EI olisi loppu, koska se on vaan ollut kätevää...Ja en nyt vaan ollut kerinnyt vielä sitä puheaikaa ladata ja nopeasti halusin vaan viestin laittaa.

      Mun mielestä äitinä ja aikuisena olemisen yhtenä perussääntönä on olla arvostelematta muita! Sääntönsä kullakin :)

      Poista
  3. En laadi sääntöjä, vaan puhun kokemuksieni mukaan. Aina kun on lapsia, on äidillä oltava mahdollisuus voida soittaa vaikka lääkäriin, taksia tms. jos vaikka lapselle tapahtuu jotakin. Ja huomasithan itsekin miten kävi, kun ei ollut puheaikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm...Ensinnäkin, mun mies on tuossa jatkuvasti ja omistaa puhelimen. Toiseksi olemme kaikenlisäksi perhekuntoutuksessa. En tarvitse taksia, kun omistan auton ja saan kyllä netistä ladattua samantien puheaikaa, kun sitä tarvitsen. Laitoin tietokoneelta viestin, kun se on nopea ja helppo tapa ollut tähän asti. Get it?

      Että ei, en ole vaarantanut yhtäkään lastani hetkellisellä puheajattomuudellani. Ja tämä sattuma oli silkka vahinko, mistä olisin voinut tietää, että viestit ei yhtäkkiä menekään perille...Aika hemmetin turha asia kiistellä, ei voi muuta sanoa. Kyllä, olen erittäin huono äiti, selväksi tuli.

      Poista
    2. Tää on nyt kyllä jälkiviisautta, mut miks et laittanu Artun puhelimesta viestiä jos oma puheaikasi oli loppu?
      Nauti vauvastasi ja ota opiksi virhestä, kukaan emme virheettömiä ole :)

      Poista
  4. Et sinä Heidi huono äiti ole, mutta aikuisen pitää huolehtia asioistaan. Jos sinun pitää muistaa soittaa sijaisperheeseen viikkoa ennen tapaamista, tee niin. Lasten asioita pitää muistaa hoitaa, mennä neuvolaan, laittaa kouluun, muistaa lukujärjestysmuutokset. Tämä on vähän sama asia. Onko tämä jo nyt lasten uusi sijaisperhe? Sijaisperhe on sitoutunut toimimaan sovittujen sääntöjen mukaan, jos vahvistusta ei kuulu, tapaaminen perutaan. Jos soittoaikaan ei puhelua kuulu, seuraava soittoaika on viikon kuluttua.

    Kiva kuulla, että vauvan kanssa menee hyvin,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kyllä koskaan unohtanut lasten neuvoloita yms. Enkä nyt varmaankaan kyllä lasta myöskään unohda kouluun laittaa, ei nyt niin laho pää kuitenkaan ole, että en ole samaa mieltä tuosta, että tekstiviestin laittaminen olisi ihan sama asia kuitenkaan.

      Ei ole uusi sijaisperhe vielä.

      Mun pointtini koko kirjoituksessa oli, että miksi ihmeessä sovittua tapaamista pitää alkaa vielä erikseen viestillä varmistella? Aivan naurettavaa. Jos kerran tapaamispäivä on sovittu, niin se on sovittu! Jos en jostain kumman syystä pääsisi tapaamiseen, niin sitten voisi ilmoittaa viestillä siitä. Mulla on kuitenkin jäänyt välistä tasan yksi tapaaminen koko aikana töiden takia, niin eiköhän se kerro, että minä TULEN niihin sovittuihin tapaamisiin. Ja nyt päivä oli vielä aivan eri kuin yleensä, niin tapahtui ihan puhdas erehdys.

      Eikö mullekin sitten voitaisi laittaa viesti siitä, että tapaaminen on peruttu, etten odota sitä turhaan ja lähde vauvan kanssa sinne turhaan ajelemaan...

      Poista
  5. huhhuh miten ihmisen elämä VOI olla käynyt yksitoikkoiseksi, kun on aikaa ja kiinostusta aukoa päätä jostain ihan sivuseikasta. Kaikista jakamistasi asioista päätellen olet uskomaton nainen ja PARAS äiti lapsillesi ikinä! Voimia ja enkeleitä teidän koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista sanoistasi ♥

      Poista
  6. Kenenkään tarkoitus nyt ei varmaan ole aiheuttaa turhaa pahaa mieltä. Muistelin vain omia kokemuksiani, kun 2000-luvun alussa olisin helposti joutunut sosiaalihuollon asiakkaaksi lasteni kanssa, erottuani väkivaltaisesta suhteesta. Silloin tiesin, ettei yhteenkään virheeseen ollut varaa, siksi huolehdin aina kaikesta lähes tuplasti ja olin saatavilla (lue: neuroottinen siitä, ettei yksikään puhelu tai viesti mene ohi). Anteeksi väärät sananvalintani, sinun parastasi haluaisin, vaikutat lämpimältä ja lapsiasi rakastavalta henkilöltä. Älä siis anna pienten mokien aiheuttaa mitään ylimääräistä.

    VastaaPoista
  7. Voimia, kyllä se taas siitä helpottaa <3

    VastaaPoista
  8. Jos sillä sun eksällä on sillein, että sen pitää lähettää viesti ennen tapaamista, miks sullakii on?

    Toivottavasti saat pian lapsukaiset takas kotiin! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanoppa muuta! Se mua just ärsyttääkin, kun mun pitää "kärsiä" sen mokailusta...

      Kiitos, toivottavasti todellakin ♥

      Poista
  9. Oletteko nyt siellä jossain perhekuntoutuksessa? Onko samantapanen kun ensikoti? Kytätäänkö sua paljon? Tiedätkö millasia asioita teistä kirjataan ylös? Onko millasta tää henkilökunta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ollaan ja kovasti ollaan tykätty :) Mä en osaa yhtään sanoa minkälaista ensikodissa on, etten osaa tohon vastata! Henkilökunta on mukavaa ja saadaan kyllä rauhassa olla, ei meitä kytätä ollenkaan, luottavat kyllä siihen, että osataan vauvaa hoitaa yms. :)

      Poista
    2. Voisitko tehdä postauksen siitä paikasta, kertoo jotain sääntöjä ym. :)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)