maanantai 13. toukokuuta 2013

Äitienpäivä(t) vietetty


Nyt tulee tällänen pikapäivitys vaan, koska mun pitää alkaa kirjottaa asianajajalle piiiitkääää sähköpostia, jossa nyt kerron missä mennään! Oon ollut 11 asti liikenteessä ja väsy alkaa painaa. Mutta on ollut myös mukava päivä :) Käytiin äitillä, Artun kotona ja sen mummolla viemässä äitienpäiväruusut- ja lahjat vasta tänään, koska mun tilaamat rasvat ei kerinny vielä perjantaiksi! 

Meikäläisellä ei siis sinä oikeana äiteinpäivänä tapahtunut yhtikäs mitään (ai niin, paitsi sain tietty Artulta ruusun ja helliä hetkiä+saan tilata itelleni jotain pientä), koska lasten kanssa vietettiin tosiaan se lauantaipäivä! Mutta eipä se meitä enää siinä vaiheessa haitannut, samapa tuo, kunhan vaan saa lasten kanssa olla <3 (vaikka kyllä mä palaverissa ton otan puheeksi kuitenkin). Oli niin ihana päivä ja kaikki murheet unohtui hetkeksi. Mummu oli mukana päivänvietossa kanssa :) Saatiin kyllä taas nauraa mahat kippurassa lasten letkautuksille :D Ja meillä oli niin jännää, kun löydettiin eläimen (ilmeisesti kissa) kokonainen luuranko, huiiii :O Arvatkaapa vaan pillitinkö pikkusen, kun lapset aluksi ojensivat mulle hoidossa tehdyt äitienpäiväkortit, joiden sisällä oli runot? Voi hyvänen aika! Lapset kysyi, että miksi äiti sä itket ja sanoin vain, että äiti on niin iloinen, kun sai näin hienot kortit :) Ihanan tuoksuisen kynttilänkin sain ja äitille annettiin "Mummun muki"-kahvikuppi!


Sain myös lahjakortit, jolla olen oikeutettu viettämään lasten kanssa puoli tuntia siellä päiväkodissa :) Jes, sain siis ylimääräisen tapaamisen sen kautta, eipähän voi lastensuojelu ainakaan multa sitä kieltää! Vaikka kyse onkin vain puolesta tunnista, niin olin ihan onneni kukkuloilla <3 Ihan sama, vaikka olisi kyse 10 minuutista, kaikki aika lasten kanssa on kultaakin kalliimpaa! 

Ja näkeepähän lastensuojelukin, että mä lähden ton puolen tunnin takia ajamaan yhteensä 130 km. Ne kun joskus ovat sanoneet, kun olen myöhästynyt 10 minuuttia lasten tapaamisesta, ettei taida olla kovin tärkeä juttu mulle, kun kerran myöhästyn! Toikin on jotain niin törkeää, miten tollasta voi äidille vaan heittää? Herranjumala, toi on pitkä matka, joskus nyt voi olla ruuhkaa minkä takia myöhästyy! Ymmärtäisin jos joka kerta myöhästyisi, että tollasta voitaisiin laukoa...Mutta kun halutaan olla ilkeitä, niin sitten ollaan. Mitäs väliä mulla, eihän mulla oo tunteita, enkä välitä lapsistakaan. HUOH! 

Voi Luojalle kiiiiiiitooooos tosta uudesta asianajajasta!!! Mä oon niin onnellinen siitä, etten voi sanoin kuvailla. Mä oon ollut viime viikot niin epätoivoinen ja surun murtama, että en varmaan vielä koskaan. Jotenkin se viha laantui suruksi ja tuntui vievän kaiken voiman ja toivon. Vihaisena sitä on sitä tarvittavaa taistelutahtoa ja energiaa, mutta suru kun valtaa mielen, niin sitä musertuu aivan totaalisesti. Varmaan toi anemiakin vaikutti asiaan, koska onhan sitä nyt ollut kauan aikaa ihan älyttömän väsynyt, mutta sitä ei oo edes huomannut, kun on ollut niin näiden asioiden ympäröimänä koko ajan!

Mutta nyt kuulkaa, mun silmät lurpsuu jo siihen malliin, että pakko painua pehkuihin. Kyllä toi kyläily ja reissaaminen on mukavaa, mutta raskasta puuhaa tällä mahalla ja hemoglobiinilla :D



Ps.Aloitin muuten tän postauksen kirjottamisen varmaan kaheksan jälkeen :D Juu, kyllä tein muutamaa muuta asiaa samaan aikaan!


Hyi kamala, tuli mieleen tähän loppuun vielä surullistakin surullisempi asia :( Yksi äideistä, jonka rohkaisemana perustettiin HOL-sivut Facebookiin, väsähti ja taistelu lapsista päättyi taivaaseen. Kyllä tällänen asia pysäyttää varmasti kenet tahansa. Se ei oo helppo taival, ei todellakaan...


Käykääpä lukemassa toi uutinen. Kyllä taas nousi karvat pystyyn.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ilahduttaa :)