perjantai 19. huhtikuuta 2013

Äidin syrjiminen

Ennen tätä lopetusepisodia, mulle tuli yks tärkeä asia erään lukijan kysymyksistä mieleen...En (muistaakseni ainakaan) ole kauheasti asiasta puhunut tai sitten vain ohimennen. Mutta nyt haluan tehdä siitä ihan oman postauksen: 


Vaikka huostaanotto tapahtuu, vanhempi on silti lapsen huoltaja. Ja lähtökohdanhan pitäisi olla se, että huostaanotto on aina väliaikainen ratkaisu. Seuraava teksti on ote lastensuojelulaista:

 Perheen sosiaalityöntekijän velvollisuutena on pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen, muun muassa järjestämällä vanhemmille tukitoimia yhdessä muiden tahojen kanssa asiakassuunnitelman mukaisesti.

Mähän valitin viime palaverissa tästä ja sen jälkeen oon huomannut, että paniikki on iskenyt päälle. Ovat siis säikähtäneet, kun olen tajunnut, että huostaanottotilanteessa aikoinaan on menty aivan asioiden edelle! 

Mähän sain lähetteen Hal-polille ja oon käynyt siellä säännöllisesti. Arvatkaapa minkä ehdotuksen sain nyt tukitoimena tältä lastensuojeluntyöntekijältä, joka Idan ja Aleksin huostaanoton valmisteli? Nyt tulee kaiken huippu:

Mun pitäisi mennä Kokkolaan Ensi-ja turvakotiin nyt loppuraskaudeksi ja sitten vielä kun vauva syntyy. MITÄ?! Mä kysyin, että anteeksi vaan, että millähän perusteella? Hal-polin asiakkuus ja masennuslääkkeen lopettaminen. Taas HUOLI ja EPÄILY, minkä tämä taho osaa. Kovasti vakuutteli, ettei se nyt pääasiassa ole mikään päihdehoitopaikka, vaan siellä saa apua vaikeissa elämäntilanteissa. 

Että mut erotettaisiin vauvan isästä? Artulle tulee ensimmäinen lapsi ja se ei saisi olla mukana kaikessa? Anteeksi nyt ruma kieleni, mutta mitä helvettiä? Ne vaan tarjos jotakin, että voi raportteihin kirjoittaa, että tukitoimia on tarjottu, mutta mä olen kieltäytynyt niistä. Sitähän tämä on! Mä sanoin suoraan, että tämä tulee kuule pikkusen liian myöhään, olisitte aikoinaan tarjonnut mulle ja lapsille jotain paikkaa minne mennä, EI NYT!!


Toinen juttu mikä mättää ja pahasti. Ida-Mariallahan on todettu lievä kehitysvamma ja on tehty jos jonkinmoisia tutkimuksia. Oonko mä päässyt niihin mukaan? En.Miksi? Miksi lapsen huoltaja, oma äiti ei saa olla mukana, kun lasta tutkitaan? Mä meen vaan viimeiseen palaveriin kuulemaan lopputulokset...Jos kerran perheen pitäisi yhdistyä, niin eikö mun kuuluisi olla ensimmäinen ihminen, joka tarkemmin tietää Idan tilan? 

Silloin huostaanoton alkupuolella, mulle oli annettu lupa mennä Idan kanssa silmälääkäriin. Olin just äitin luona käymässä ja ihan jo kengät jalassa valmiina lähtöön, kun puhelin soi. " Me mietittiin, että onkin parempi ettet mene sinne. Tulee liikaa porukkaa ja Ida häiriintyy!" Häiriintyy omasta äidistä? Kumma homma, että nyt kun olin kuulemassa loppuraportit Idasta ja Idaa pelotti lääkärille meno ihan kauheesti, niin se tuli sinne MUN sylissä. Se turvautui muhun, vaikka sijaisäitikin eli mumma oli paikalla. Ja sitten mut pidetään silti lastensuojelun taholta erillään koko jutusta.

Huhhuh, mitä touhua!

25 kommenttia:

  1. Onpa hassun kuuloista! Ettekö te nyt pärjäile ihan hyvin. Onko lastesi sijaisperhe siis joku sukulaisenne vai ihan vieras? Miten he suhtautuvat huostapurkuun, monestihan lapset aikaa myöden käyvät rakkaiksi perheelle ja luopuminen on hankalaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koskaan ei tilanne mun kohdalla ole niin paha ollut, että mut olisi pitänyt lapsista erottaa. Tää touhu on mennyt ihan kamalaksi väärien lausuntojen takia!
      Lapset ovatväliaikaisessa perheessä, josta joutuvat siirtymään joka tapauksessa. Olisi aiheellista ajatella siirtoa kotiin, mutta tehdäänkö sen eteen mitään? Ei. Mitään huostaanoton syistä ei edes enää ole olemassakaan! Ja niistäkin syistä osa oli sosiaalityöntekijän arvioita asioista, joihin hänellä ei koulutusta ole...Huoh. Sijaisvanhemmat toivovat, että lapset tulee äidilleen, niin ovat suoraan palaverissa sanoneet.

      Poista
  2. Kuulostaa järjettömältä! Ai että muka sut ja vauva erotettais sen isästä, hullun hommaa.
    Oon muuten huomannu, että monet tuntuu sekottavan huostaanoton pika-adoptioon... Onneks toi sijaisperhe ei oo sitä virhettä tehny:)
    Ja ihana, että jatkoit tän blogin pitämistä, tästä on luultavasti apua muillekin samassa tilanteessa oleville :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu kyllä pahalta vanhempien puolesta, joille on osunut sijaisvanhemmat, jotka omii lapset itselleen. Biologinen äiti on aina biologinen äiti, ei sitä tosi asiaa voi sivuuttaa tosta noin vaan! Ymmärrän tottakai sen, että tietenkin sijaisvanhemmat kiintyy lapsiin, selvähän se. Mutta kyllä se äitikin niitä rakastaa sillä äidin rakkaudellaan, eikä sitä saa koskaan väheksyä! Oon lukenut paljon oikein kauhukertomuksia joistain sijaisvanhemmista, jotka ei kunnioita biologisia vanhempia yhtään. Onneksi mumma ja paappa on ihania :)

      Poista
  3. Siis tämmönen 'pieni ihminen' ei vaan voi tajuta!
    Oikeesti mun piti lukee monta kertaa tuo teksti, että uskoin. en osaa sanoo muuta ku että HUHHUH!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No arvaappa ollaanko me täällä oltu huuli pyöreenä? Voiko törkeämpää ehdotusta Arttua kohtaan ollakaan? Mutta huomaa ihan täysin, että panikoivat nyt niiden tukitoimiensa kanssa, kun eivät silloin aikoinaan kun piti, niitä tarjonneet. Nyt heitettiin tollanen älytön ehdotus, josta tiesivät heti että kieltäydyn...Näyttäähän se oikeudessa taas niiden kannalta paremmalta!

      Poista
    2. No arvaan joo! Siis eikö ihmiset vaan ymmärrä että ei nyt hyvänen aika pieneltä (tulevalta) lapselta voi viedä isää!! Niin huomaa!turha kai se on nyt tommosia älyttömyyksiä rueta kehittelemään ja edes ehottamaan! Oikeesti oon niin sun ja artun puolella ja piän peukkuja teille! <3 jaksamista!!

      Poista
  4. Todella järkyttävää! Suorastaan alkaa ahdistamaan, kun miettii miten pahasti voidaan jonkun elämä sotkea oletuksilla, joissa ei ole mitään perää. Ja et ole suinkaan ainoa, joka on joutunut varsinaiseen helvettiin oletuksien takia. Tuolla kans surullista tarinaa http://keskustelu.suomi24.fi/node/10229999

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niistä hemmetin neuvolantädin lausunnoista on ollut niiiin paljon enemmän haittaa, kuin mitä mä edes uskoinkaan! Sitten ihmetellään, miksi mua ei kiinnosta asioida sen luona enää. No, miettikääpä sitä ihan rauhassa!

      Joo, mä oonkin lukenut ton keskustelun joskus aiemmin...Huhhuh! Mutta tollasta se on. On se kumma, että pelkät epäilyt ja huoli riittävät tosta vaan tuhoamaan ihmisten elämää. Vaikka toisin todistaisikin koko ajan, niin sekään ei riitä! Niin kuin tuokin äiti, joka koko ajan oli testeissä käynyt. Aivan sairasta touhua.

      Poista
  5. Mun on pakko lopettaa tän lukeminen. Mua ahdistaa, sun puolesta. Mä en pysty käsittää mitä sä käyt läpi mut silti tunnen tuskan. Mikä helvetti siinä on ettei ne voi antaaa sulle NYT lapsia kotiin ja vaikka käydä kerran viikossa kattelemassa miten menee. VITUTTAA sun puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt lopeta :)
      Juu ja miksei ne voinut antaa mun ja lasten mennä jo kaksi vuotta sitten perhekotiin, varsinkin kun oli jo 100% varma asia, että olin väkivallasta eroon päässyt? Jos toimittaisiin lain mukaan, niin kaikki olisi toisin. Mutta kun ei.
      Niin vituttaa muakin. Joka ikinen päivä!

      Poista
  6. Tsemppiä! Lapsesi kuuluvat sinulle!!! Kummaa touhua viranomaisilta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viranomaisten mielestä nämä lapset eivät vissiin mun olekaan...kaupungin omaisuutta, mistä ei luovuta!

      Kiitos tsempeistä :)

      Poista
  7. Ota asianajaja joka on perehtynyt nimenomaan näihin lastensuojeluasioihin. Sinulla lasten äitinä on edelleen sananvalta lastesi asioihin, huostaanotto ei tarkoita huoltajuuden viemistä. Eli sinä olet huoltaja edelleen ja "Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo yhteistoimintavelvollisuus. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään." (Lainaus suoraan sosiaaliportin sivuilta).

    Minulle on sosiaalityöntekijä sanonut että heidän velvollisuus on ilmoittaa ja kuulla lapsen huoltajaa lasta koskevissa asioissa vaikka lapsi ei olisi 15 vuoteen asunut huoltajansa luona vaan on ollut huostaanotettuna. Itse olen siis sijaisäiti ja tämän vuoksi tekemisissä sossun kanssa.

    Ehdotus ensikodista voi perustua myös siihen että haluavat sinut valvottuun tilaan jossa pääsevät etsimään epäkohtia joihin voisivat perustaa edellisen lainvastaisesti toimitetun huostaanottonsa. Näitä on nähty.

    Ota yhteys aluehallintovirastoon ja ilmoita kaikki epäkohdat, kaupungin sosiaalitoimi saa muistutuksen ja pahemmissa tapauksissa tehdään kantelu. Mutta parhaiten asiat etenee kun otat asianajajan joka laatii nämä kaikki asiakirjat jolloin ne otetaan oikeasti vakavasti.
    Ystäväni joutui hullun sosiaalityöntekijän silmätikuksi ja kunnan sosiaalitoimi ei noudattanut mitään sääntöjä ja lakeja vaan toimi miten sattuu ja varsinkin jätti toimimatta. Yhteys oikeanlaiseen asianajajaan ja kantelu aluehallintovirastoon pisti kummasti vauhtia lainrikkojiin.

    Tsemppiä! Älä ala itse riitelemään vaan oikeasti hommaa kiireesti asianajaja. Näihin ei muu tehoa. Asianajajaan saa avustusta, eli kaikkea ei tarvitse maksaa itse, mutta on se loppujen lopuksi pieni raha mielenrauhasta ja siitä että saa oikeutta kaltoinkohtelun jälkeen. Ystävälläni meni rahaa ja aikaa mutta sanoi että olisi pitänyt kääntyä asianajajan puoleen jo paljon aikaisemmin, niin asiat ei olis ehtineet mennä niin hankalaan pisteeseen mitä menivät.

    VastaaPoista
  8. Meillä on myös sijaishuollossa pieni koululainen. Myös hän on ollut aikamoisessa tutkimusrumpassa ja bioäiti on kutsutta aina vain loppuyhteenvetoihin. Minä olen lasta kuskannut jos jonninmoisissa tutkimuksissa ja totta on, että monet näistä henkisen puolen vammoista on vaikea selvittää. Ymmärrän kannan, että lapsi häiriintyy, jos on liikaa porukkaa tutkimushuoneissa. Ja tosi asia on, että sijaisäitihän on se, joka lapsesi elämässä eniten on läsnä ollut eli hän on varmaan se turvallisin paikalla olemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, mutta jos tarkoituksena on lapset joskus kotiin sijoittaa, niin miksi äiti pidetään erossa näin tärkeistä asioista? Siksikö, että voidaan sitten vedota siihen, ettei äiti tiedä tarkemmin lapsensa vamman laadusta? Kun ei edes papereita tutkimuksista saa.

      Liikaa porukkaa tutkimushuoneissa. Biologinen äitikö on sitten liikaa? Ja mistä voidaan tietää häiriintyykö jos ei sitä edes kokeilla? Ei mun tyttöni ainakaan häiriintynyt mun läsnäolostani pätkääkään, päinvastoin.

      Sijaisäidit ja biologiset äidit saattavat nämä asiat ajatella ja tulkita vähän eri lailla.

      Poista
  9. Meidän sijaisäitien pitäisi aina muistaa että biologinen äiti on aina se lapsen oikea äiti. Häntä ei saa syrjäyttää lasta koskevissa asioissa. Perusoletus ei saisi olla se että bioäidistä on joka asiassa vain haittaa, enkä ymmärrä miksi bioäitiä "eristetään" lapsesta, paitsi jos siihen on joku oikea toteennäytetty syy. Jos näin on niin silloinhan tapaamisetkin on valvottuja. Ei nämä ole mitään tulkinnan asioita vaan kyllä ihan laki on olemassa ja sitä PITÄISI noudattaa.
    Olen ymmärtänyt että teillä on hyvät välit sijaisvanhempiin ja homma toimii? Itse sijaisäitinä pidän erittäin tärkeänä lapsen suhteita biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin ja mietin paljon sitä miten onnistun ylläpitämään ja vaalimaan niitä oikein. Siksi tykkään lukea blogiasi että saisin hyviä ajatuksia ja vinkkejä tähän omaan "työhöni".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeanlainen ihminen sijaisäitiyteen todellakin! Tosi hienoa, että ajattelet noin :)
      Ja meillä on tosi hyvät välit sijaisvanhempiin, ovat "mumma ja paappa", joten eivät äitinä mua yritä millään lailla syrjäyttää, niin kuin moni sijaisäiti näköjään tekee...

      Poista
  10. Sijaisäiti minäkin21. huhtikuuta 2013 klo 18.36

    Eiköhän jokaisessa huostaanotossa ole toteennäytetty ongelmia elämänhallinnassa. Suomessa ovat avohuollon tukitoimet aika suuria ja monen asiantuntijan mielestä huostaanotot tehdään liian myöhään (ja nyt en puhu blogistin tilanteesta vaan asioista yleensä). Jos jotain olen tajunnut, niin tässä tapauksessahan kirjoittaja on lopettanut hiljan masennuslääkkeiden käytön ja varmaan sossut miettivät sitä yhdistettynä kolmen alle kouluikäisen lapsen, joista yksi on kehitysvammainen, kokopäivä-äitiyteen. Se on raskasta aikaa sellaisellekin ihmiselle, joka ei ole taipuvainen masennukseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi nyt vaan, muttamun masennukseni on alunperinkin diagnosoinut sossut,joilla ei ole koulutusta asiaan. Mun masennus ei ole KOSKAAN ollut niin paha,että se olisi vaikuttanut lasten hoitoon. Turha puhua mun elämästä ja terveydestäni ihan kuin siitä kaiken tietäisi.

      Masennuslääkettä en sitäpaitsi ole lopettanut, vaan se lopetetaan nyt vauvan syntymän ajaksi! Luuletko tosiaan, että mun lääkeannos 75 mg, tekee jotain superihmeitä ja muuttaa mut ihmisenä ihan täysin ja se ainoastaan pitää mua kasassa??

      Poista
    2. Mun elämässä oli KRIISI! Mä olin narsistin uhri, hakattavana. KUKA tahansa olisi varmaan hieman allapäin tilanteessa? Että mua suututtaa, että joku tulee tänne arvioimaan mun mielenterveyttäni ja kykyä hoitaa lapsiani.

      Poista
    3. No eihän se sossu masennuslääkettä määrää, kyllä siihen ihan lääkäri tarvitaan...

      Poista
    4. Se että huostaanotot tehdään monesti aivan liian myöhään, ei mitenkään kumoa sitä tosiasiaa että avohuollon tukitoimet ovat täysin riittämättömät suurimmassa osassa maata. Joissakin kunnissa niitä ei ole ollenkaan.
      Aika merkillistä että sijaisäiti olisi voinut välttyä tältä tiedolta, se kun on paljon puhututtanut aihe myös alan julkaisuissa viime aikoina.
      Sosiaalityöntekijät itse ammattiliittonsa välityksellä ovat tuoneet tätä huolta julkisuuteen.
      Aikaa ja resursseja avohuollon tukitoimiin ei ole, joten monesti asiat pääsevät niin huonolle tolalle että huostaanotto on jo välttämätön. On hullua että kunnat rahapulassaan ovat esim. lapsiperheiden kotiavun ajaneet täysin alas, mutta siinä vaiheessa kun lapsi sijoitetaan pois kotoaan, kuluvat rahasummat ovatkin jo aivan toisissa sfääreissä. Muka säästetään mutta tosiasiassa kulut vain kasvavat.
      Lapsia ei voi ennaltaehkäisevästi pitää huostaanotettuina, vaan kyllä se laki vaatii että lapsen terveys ja kasvu pitää olla vakavasti vaarantunut ennen kuin huostaanotto on aiheellinen. Perhettä tukien ja auttaen pitäisi pyrkiä siihen että lapset voivat asua kotonaan.
      Suomessa tehdään myös hoidollisia huostaanottoja ontuvin perustein. Sairaille lapsille ei ole tarjota riittäviä hoito- ja tukitoimia ja tällöin lapsi voidaan huostaanottaa, vaikka kotioloissa ja vanhemmissa ei olisi mitään vikaa.

      Tässäpä vähän karua totuutta tämän päivän Suomesta:
      http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/08/1168396
      http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/lapsen-mielenterveyshoito-voi-riippua-huostaanotosta/624182/

      Poista
  11. Juu ei sossu masennuslääkettä määrää vain hain sen ihan itse! Jos lapsi viedään masennuksen takia, pitää masennuksen olla kyllä niin paha, että lapsen kotiolot vaarantavat vakavasti hänen kasvua ja kehitystä.
    Mä kävin silloin, kun lapset huostattiin, vakituisessa työssä ja vein ja hain lapsia perhepäivähoidosta. Oonko mä sen perusteella niin masentunut, etten voi lapsiani hoitaa?
    Kumma homma, että ventovieraat tyypit täällä haluaa väen väkisin saada mun mielenterveyttäni jotenkin riittämättömäksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä välitä, viranomaisuskovaisuus on joillekin sydämen asia. Ei haluta tunnustaa että viranomainenkin on vain ihminen ja tekee virheitä. =)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)