perjantai 2. marraskuuta 2012

Elämän iloja

Ihme ja kumma, että kirjottaminen taas on venähtänyt. Ei kannata koskaan uskoa mua jos mä sanon, että kirjotan sillon ja sillon, kun se on näköjään aina HYVIN epävarmaa :D On vaan ollut nyt päiviä, ettei oo huvittanu avata konetta koko päivänä ja sitten jos oon avannut, niin on mennyt kouluhommiksi. Mulla on stressi päällä sen takia, kun pitäisi perustaa yritys ja tehdä kaikki mahdollinen mitä siihen kuuluu. Meillä kun ei vielä kuitenkaan oo kokemusta tästä alasta kauheesti, niin se vaikeuttaa tehtävää aika lailla. 
Tää yritys tulee siis olemaan olemassa ja sitä pitää mainostaa yms. Sitten se lukukauden lopussa ajetaan konkurssiin, että oppii sitten senkin, jos joskus tulevaisuudessa sellanen sattuisi tapahtumaan.
Me ollaan suunniteltu, että tehtäisiin maalaus-ja tapetointihommia ja sitten kehiteltäis joku sisustustuote. Mä ajattelin koristetyynynpäällistä ja loinkin päässäni jo aivan ihanan luomuksen, mutta paskat. Siitä pitää luopua, koska koulussa ei oo mahdollista painattaa kankaaseen kuvaa. Eli jotain muuta pitäis sitten keksiä. Typerää, mulla oli oikeesti tosi kiva idea mielessä ja tutkin, että sen tyylisiä ei tullut vastaan.
Toinen ongelma on nimi. Enpä olis uskonut, et mun mielikuvitus on näin köyhä tälläsessä asiassa. Mietintämyssy pysyy siis edelleen tiukasti päässä :)



Mutta sitten paaaljon ihanampaan asiaan :) Soitin neuvolaan tosiaan maanantaina ja mulla on ensimmäinen aika sinne 26 päivä. Silloinhan on se noin 9 viikkoa täynnä. Vitsi on kyllä jännä, kun ensimmäiset oireet tuli jo varmaan just 5-6 viikkoa sitten. Mennään nyt oikein ihaniin yksityiskohtiin, mutta näin naisten kesken voi sanoa, että nännit oli aivan uskomattoman arat! Ja samaan aikaan alkoi se väsymys ja 17 tunnin putkeen nukkumiset :D 
Pitää nyt kiittää vielä tässä kaikkia onnitteluista :) Ihana nähdä, kuinka onnellisia ootte meidän puolesta. Se on vaan tosi liikuttavaa! <3 Vaikka sinänsä oon ihan tuiki tuntematon suurimmalle osalle, mutta kai blogia lukiessa sitä tutustuu ihmiseen kuitenkin! Oonhan mä kyllä kertonutkin täällä niin henkilökohtaisia asioitakin. Te tiedätte musta paljon enemmän, kuin esim. vanhat kaverit :)

Täällä ollaan kyllä oltu oikein mukavissa fiiliksissä molemmat! Ihana nähdä, kuinka Arttukin on niin täpinöissään. Se niin hartaasti kuunteli, kun luin sille minkälaisessa vaiheessa viidennellä viikolla ollaan :) Ja ollaan me keritty jo käydä Kelan sivuillakin ihailemassa äitiyspakkausta :D Nyt vaan todellakin saa huokailla tonne yläkertaan ja toivoa, että pikkuinen pysyy matkassa mukana. Kyllä olis taas yksi niin musertava asia, jos jotain ikävää sattuisi...Mutta pitää nyt vaan ajatella positiivisesti ja toivoa parasta. Eipä sitä oikein muutakaan voi!

Oltiin tänään yhden kaverin luona käymässä ja Arttu sitten siellä yhtäkkiä tuumasi, että niin pitäis jo varmaan kihloihinkin mennä :D Monta kertaa ollaan siitä jo puhuttu, mutta aina se on vaan jotenkin jäänyt... Mä sitten sitä kiusasin, että nyt onkin tulossa vähän sitovampi juttu, kuin kihlat ;) No sovittiin, että tässä kuussa käytäisiin ostamassa sormukset. jeiiijjj :)Arttu kysyi, että pitääkö sen polvistua ja kosia. Mä sanoin, että TOTTAKAI :) Koska kosinta ei tuu nyt millään lailla yllätyksenä sinänsä, niin pitää se jotenkin muuten tapahtua, kuin vaan että marssitaan koruliikkeeseen ja that's it! Nyt kaikki on vaan ihan toisin, kuin sillon aikoinaan exän kanssa. Hitto, en mä ees muista kuinka meidän kihlautuminen tapahtui...Eli tais olla merkityksetön juttu. Nyt on omat tunteet sellaiset, kuin ne sitoutuessa kuuluukin olla, tietää että tässä on mies, jonka kanssa todellakin aikoo ja haluaa olla yhdessä loppuelämän! Arttukin on puhunut niin kauniisti mulle, kuinka mä oon sen elämän nainen ja sen ei tarvii epäillä hetkeäkään haluaako se sitoutua muhun loppuelämäkseen. <3 Ollaanpas me oltu taas siirappisia :D Pitää sitä välillä ollakin, onhan tässä käyty niin vaikeitakin asioita läpi! Niin ja lämmitti kovasti sydäntä, kun kulta sanoi, että mun ei tarvii koskaan pelätä, että se alkais "suosia" enemmän omaa lastaan, vaan Ida ja Aleksi on ihan yhtä rakkaita :) Ja se on mulle enemmän, kuin tärkeetä. Ne lapset on mulle niiin erityisen rakkaita kaiken tämän jälkeen. Ja ihan  takuuvarmasti he tulevat sen vielä huomaamaan. <3

 

 

11 kommenttia:

  1. Jeee uusi postaus!! :) Oon ehkä jotenkin tosi herkällä tuulella jostain syystä mutta aloin itkemään jo parin ensimmäisen lauseen kohdalla! :')

    Oon niin onnellinen sun (teidän) puolesta tuosta vauvauutisesta<3 Voi että! Pidän peukkuja pystyssä teijän puolesta, että kaikki mennee hyvin! Ja uskon, että mennee. :) Oot sen verran rankkoja asioita joutunut kokemaan, että sun on aikaki saada jotain hyvää<3

    Tosi ihanaa, kun sulla on nyt tollanen mies, joka OIKEESTI välittää susta, ja tahtoo sulle pelkkää hyvää, ja myös rakastaa sun lapsia niin paljon. Tuntuu, että nykyään on harvassa miehet jotka ottaa noin hyvin vastaan sen, jos naisella on jonku toisen miehen kanssa lapsia!!

    Mä voisin kirjottaa vaikka kuin pitkästi kuinka ihanaa kaikki on ja kuin ONNELLINEN olen sun puolesta!!<3 En ees tienny, et toisen (tuntemattoman!) ihmisen puolesta voi iloita näin paljon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, että vieköön kun oot ihana :) <3 Kiitos tosi paljon!!!
      Arttu on sanonut muuten, että on ollut paljon helpompaa ottaa vastaan toisen miehen lapset, kun tämä tilanne on niin erilainen...Sanoi, että kun se tietää että niiden oma isä ei niistä valitettavasti ota sellaista vastuuta, kuin kuuluisi.

      Poista
    2. :)<3 Niinhän se varmasti on. :/ Kurjaa, että lapsillasi on tollanen isä (tai no voiko sitä edes isäksi sanoa... ) mut onneksi niillä on kuitenki isäpuoli joka rakastaa ja välittää, saavat vähä sitä "miehenmalliakin" ;)

      Poista
    3. Varmasti lasten isä lapsia rakastaa, mutta mä en voi ymmärtää niitä pitkiä taukoja mitä jätti käymättä...Ja kuinka kaikki on sysätty vaan mun niskaan. Sitten kehtaavat haukkua ja valehdella ja luulevat, että mä hoidan homman kotiin ja ne saa tavata lapsia kuinka haluaa. Ei se nyt ihan niin kyllä oikein mene. Siihen valehteluun varsinkin oon niin pettynyt,kuin olla ja voi. Tietävät kuitenkin, että mä yritän kaikin keinoin lapset saada takaisin. Jos kerran lapsia rakastaa, niin sitten pitäisi osata arvostaa sitä, joka ne aikoo ja haluaa kasvattaakin, ku ei kerran itse edes sitä halua!
      Artusta tulee kyllä oikein hyvä isäpuoli, siitä mä oon enemmän, kuin varma <3 :) Meillä on muutenkin tosi samanlaiset kasvatusperiaatteet, että sekin auttaa tässä asiassa paljon!

      Poista
    4. NIINPÄ!! Mun äitillä on vähän sama tilanne, kun sulla, et kahden nuorimmaisen isää ei kiinnosta kyllä yhtään. Tai kiinnostaa, kerran puolessa vuodessa, jos sitäkään... :/ Ja sitten se puhuu mun äitistä paskaa ja haukkuu sitä, ja huutelee kylillä että lapset pitäis ottaa pois siltä, kun ei niistä huolehdi.. No, kukakohan niistä sitten on huolehtinut, eipä tämä mies ainakaan.. Ääääh että pistää vihaksi tollaset!! >:(

      Poista
  2. Voi miten ihanan ilonen postaus <3 Paljon onnea kihloista! :) Ihanaa että oot löytänyt itelles hyvän miehen, pitäkää toisistanne kiinni :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Kyllä varmasti pidetään toisistamme kiinni...Vaikka väkisin :D

      Poista
  3. Voi että ihana postaus! Innolla odottelen lisäuutisia vauvasta! Muistan ton tunteen ku odotti ihan tohkeissaan ensimmäistä neuvolaa ja meillä oli muutenkin niin ihana se neuvolantäti nii odotin ihan innoissani jokaista neuvolaa! Tsemppiä teille ja muista nukkua ja syödä paljon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei malttais odottaa :) Ja kun tietää, että sydänäänten kuuleminen ja ultraäänet on vielä edessä, niin aijjjaijjai :D Meillä on nyt mukavasti sama neuvolatäti, kun silloin kun odotin Idaa :)

      Poista
  4. Ooh toisetkin onnittelut paikallaan!
    Voisin todeta tähän saman viisauden jonka joskus sanoin eräälle ystävälleni:
    Romanssi on jokaisen naisen oikeus, ja hunaja-siirapissa saa uiskennella ja läträtä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toi on kyllä todella hyvä viisaus ja aivan totta :) <3

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)