maanantai 20. elokuuta 2012

Toivepostaus: "Unelmieni sosiaalityöntekijä"

Mun on tähän alkuun laitettava yhden blogin osoite, käykääpä ihmeessä lukemassa, jos huostaanottoasiat yhtään kiinnostaa: www.kaisaruokamo.blogspot.com. Löysin tämän itsekin ihan just ja vitsit, että oli mielenkiintoista tekstiä.

Unelmieni sosiaalityöntekijä...hmm. Aika vaikee aihe loppujen lopuksi. Keltään ei voi kuitenkaan täydellisyyttäkään odottaa. Empatiakyky! Siinä se tärkein. Mun mielestä sosiaalityöntekijän pitäisi huomioida vanhemmat PALJON paremmin ennen huostaanottoa ja etenkin sen jälkeen. Ja ymmärtää, että noin ison menetyksen jälkeen ihminen lamaantuu. Ei sitä paljon elämänhalua ole. Silti kytätään suurennuslasin kanssa selän takana ja vaaditaan suurinpiirtein täydellisyyttä. Miettiikö sossut koskaan asiaa omalle kohdalle? Jos heiltä vietäisiin lapset...menisivätkö he maanantai-aamuna hymy huulilla töihin ja jaksaisivat jatkaa elämää, kuin mitään ei olisi tapahtunut? Tuskin. Ellei sitten satu sydämen paikalla olla kivi.

Ihanteellinen tilanne tietysti olisi, jos sosiaalityöntekijä olisi itse kokenut rankkoja asioita elämässään. Niinkuin Minnesota-hoidossa. Siellähän nämä hoitajat ovat itse entisiä alkoholisteja. Kuka osaa niin hyvin auttaa ihmistä, kuin sellainen joka on itse SELVINNYT samasta?


Unelmien sosiaalityöntekijä olisi oikeasti sitä mieltä, että päätavoite on perheen yhdistäminen. Haluaisi nähdä myös sen hyvän vanhemmassa, eikä keskittyä ainoastaan välillä ihan olemattomiin asioihin. Asioihin, jotka ei MILLÄÄN lailla MISSÄÄN tilanteessa olisi vahingollista lapselle. Tekstiviestin lähettämisen unohtaminen. Heti se käännetään niin, että kun unohdat laittaa tekstiviestin, unohdat myös lasten neuvolat yms. Hah. Noilla kahdella asialla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tekstiviesti ja lasten terveys ja kehitys. Hmm...Kyllä, täysin samanarvoisia asioita ovat joo! :D

Sitten vielä yks asia, mikä mun on ihan pakko sanoa. Lastensuojelun työntekijällä pitäisi mun mielestä olla omia lapsia, ennen kuin se voi tulla toisia arvostelemaan kasvatuksesta yms. Jos siitä ei ole mitään kokemusta, miten voi arvioida toisen vanhemmuutta? Ei kaikkea vaan opita kirjoista. That´s it.

Ja huom! Mä en nyt yleistä sitten. Sosiaalityöntekijöitä on joka lähtöön, ihan niinkuin kaikkia muitakin ammattilaisia!

10 kommenttia:

  1. tosi fiksu kirjoitus,samaa mieltä että ei kaikkee todellakaan kirjoista ja papereista opita! Eikä se aina olekkaan juuri sitä mitä kirjoissa on. :) sua on väärin kohdeltu on paljon pahempiakin ihmisiä alkoholisteja,narkkareita,väkivaltaperheitä ym ym ja silti heiltä ei ole viety lasta :O sun tilanne vaikuttaa niiiiiiiiiiiin pieneltä jos aattelee mitä muuta tässä maailmassa pahaa tapahtuu! tsemppii sulle kaikkeen. t.uusi lukijasi! :)

    VastaaPoista
  2. Voi, mä oon sun kanssa TÄYSIN samaa mieltä. Ja mun mielestä lastenkodeissa/koulukodeissa työskentelevilläkin pitäis olla lapsi tai lapsia, koska ne ei voi ymmärtää vanhemmuutta kirjasta lukemalla. Tai oppia "kasvattamaan" toisten lapsia kirjasta lukemalla. Ja kaikkein paras olis jos myös koulukodissa työskentelevillä olisi itsellä ollut myös jotain samanlaista taustaa.

    Ja noista sos. työntekijöistä muistan palavasti yhden työntekijän joka oli kuin itse piru (luojan kiitos jo eläkkeellä) ja asunut koko elämänsä yksin ja neuvoi vanhempia kuinka lapsia kasvatetaan ja toki kaikkia muitakin, kyllä siinä kiehu yhdellä jos toisella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan varmasti kiehu! Kyllähän tollanen ottaa päähän, ei sille voi mitään!

      Poista
  3. Apua, löysin tän just ennen nukkumaan menoa! Pitää laittaa muistiin ja tulla lukee uudestaa ( vaikka tossa odottaa kasa tenttikirjoja:D) Kiva lukea jonkun toisenki sossun ajatuksia

    VastaaPoista
  4. Kuntien taloustietoon tutustuneena ajattelen, ettei millään kunnalla/kaupungilla luulisi olevan varaa tehdä "turhia"/"tarpeettomia" huostaanottoja. Ja esimiehet, joiden kautta päätökset kulkevat tietävät tämän. Uskon että kaikki lastensuojelutoimet tehdään harkinnan ja painavien perusteiden vuoksi. Ei niitä päätöksiä vain yhden työntekijän toimesta tehdä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ookkaan missään vaiheessa sanonut, että huostaanotto oli turha. Eikä niitä päätöksiä yhden ihmisen toimesta tehdä, tiedetään. Mutta nämä päättäjät lukevat sossujen paperit ja tekevät siitä tuomion, koskaan edes näkemättä tai kuulematta vanhempaa. Ei sekään mun mielestä ihan oikein ole...On se vaan kumma homma jos kerran turhia tai tarpeettomia huostaanottoja ei ole, niin minkälainen älämölö tästä asiasta on viime vuosina noussut. Ei nää oo mitään mun keksimiä juttuja :D Tuli vaan mieleen, että lääketieteen tohtori ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Vappu Taipale, oli mun äitille sanonut töissä ihan ohimennen, että lastensuojelu on bisnestä nykyään. Oli lukenut lehdestä jonkun perheen tapauksen ja avautui sitten hotellin työntekijälle. Jäi vaan tapaus mieleen, koska eihän hänellä ollut mitään aavistusta, että äiti painii näiden asioiden kanssa:)

      Poista
  5. http://mariaguzeninarichardson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60091-lapsi-lastensuojelu-ja-bisnes

    Tuolla on aika mielenkiintoinen juttu, kannattaa lukea kommentitkin!

    Ja edelleen korostan sitä, että mun tapauksessa huostaanotto oli ihan oikein (joskin edelleen ärsyttää, että muut tukitoimet jäi kyllä vähäisiksi), mutta kauhistuttaa tämä asia. Ei lapsen menettämistä toivo todellakaan kenellekkään, varsinkaan jos kyse on helvetti soikoon vain kunnan kassaan kilahtavasta rahasta!!!

    VastaaPoista
  6. Lastensuojeluviranomaiset arvioi sua ihmisenä samoin kun kirjaa arvoitais pelkän kansikuva perusteella.

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa :)