sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Rantapäivä lasten kanssa

Lapseni rakkahaiseni olivat siis eilen taas kotona <3 Ja sieltähän se sitten eilen tuli...Ensimmäinen KIROSANA mun pikkupoikani suusta! KÄÄK! Tehtiin käsikoruja lasten kanssa ja Aleksi sitten kimpaantui, kun ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut helmeä pujotettua naruun. Noh sitten se yhtäkkiä nakkasi sen korun lattiaan ja huudahti: " Voi vittu!" Mulla oli oikeesti niin naurussa pitelemistä, koska ensinnäkin se kuulosti ihan multa ja toiseksi, kun se tuli niin sydämen pohjasta! Mä moitin sitten Aleksia ja kysyin, että mistä se on noin rumia sanoja oppinut. (Arvatkaa pelkäsinkö mä, että vastaus on äidiltä...nehän ois saanu siellä sijaisperheessä paskahalvauksen) Kuulemma joltain Juholta oli oppinut. En tiedä onko sitten joku isompi poika päiväkodissa. Ja tottakai sitten, kun kielsit sanomasta tollasia sanoja, niin täällähän kaiku vittu-sana kahdesta pienestä suusta. Huoh! Onneksi ne unohti sen sitten aika nopeesti :)
Mutta enpä mä nyt tota niin vakavana asiana pidä. Lapset oppii kirosanat takuuvarmasti jossain muualla sitten jos ei kotona.

Eilen oli onneksi pitkästä aikaa oikein kunnolla lämmin ilma ja tottakai se piti käyttää heti hyväksi. Lähdettiin yhdelle rannalle paistamaan makkaraa. Aleksi oli taas niin täpinöissään kaikesta muusta ettei jaksanut syömiseen niinkään keskittyä, mutta Ida söi hyvällä ruokahalulla juustomakkaraa sinapilla :)


Käveltiin pitkän aikaa tota rantaa pitkin tai pikemminkin sen vieressä menevää kaunista metsäpolkua. Lapset tykkäs hirveesti olla tuolla :) Pitää yrittää nyt kesän aikana kiertää kaikki lähellä olevat rannat. Ja vielä kun vedet lämpenee, niin päästään oikein uimaan yhdessä:)

Tuolta sitten lähettiin ajelemaan ja ehdotin et jos mentäis jätskille johonkin. Mutta sitten huomasin, et molemmilla takapenkkiläisillä alkoi silmät lurpsahdella ja päätettiinkin sitten, että ajellaan hetki, että lapset saavat nukkua päikkärit. Kyllä luonto vaan on upea kesällä. Oikein nauttii itsekkin vaan, kun ajelee tuolla pitkin hiekkateitä mihin sattuu :D

Eipä me sitten mitään erikoista muuta tehtykkään. Kotia kun tultiin, niin syötiin sitä jätskiä ja katottiin uutta dvd.tä, jonka lapsille kirpparilta löysin. Sitten, kun oli aika lähteä kotiin, niin Aleksi sanoi, ettei halua lähteä vielä. Sydäntäsärkevää sanoa omalle lapselle, että kun on pakko :( No, ihan  varmasti joku kaunis päivä, mä saan päivän päätteeksi peitellä ne omaan sänkyyn ja antaa hyvänyönsuukot. <3

9 kommenttia:

  1. Kesä on kyllä niin ihanaa aikaa. Ja varsinkin silloin kun saa touhata omien lapsien kanssa ja näkee kuinka ne nauttii! :) Ihanan kuullonen päivä ollu teillÄ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut, niin onkin :) Ja oli meillä ihana päivä kyllä :)

      Poista
  2. Eikö sun lapses asu sinun luona? ):

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei asu :( Lapset on huostaanotettu entisen väkivaltaisen suhteen (ja mun masennukseni) takia.

      Poista
  3. Mikset vaadi lapsia pidemmille lomille? Entäs kesä? Sillon yleensä lapset pääsee vanhempien luo pidemmäksi aikaa. Ota yhteys sosiaaliasiamieheen jos asiat ei rullaa! Tai sitten et oikeastikkaan ole vielä kykeneväinen ottamaan lapsiasi edes yöksi.. Ymmmärrät varmaan että jos et taistele vastaan niin kohta on enemmän laps(i)en edun mukaista olla sijaisperheessä ettei elämä muutu radikaalisti koska ne on olleet siellä suurimman osan elämästään ja aika kuluu kokoajan. T. Näiden asioiden kanssa myös paininut

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai mä ymmärrän, mutta meidän tapauksessa lapset ei edes ole siellä "lopullisessa" perheessä. Kyllä mä oon pyytänyt nyt viime tapaamisella yökyläilyä. Mutta, kun ei ole kauaa, kun vasta aloitin ton toimivan masennuslääkkeen ja aloin itse parantua, niin sen takia sossut ei ole katsoneet aiheelliseksi yökyläilyä vielä, en sitten tiedä mitä seuraavassa palaverissa päätetään. Mulla on sitäpaitsi vastassa varmaan maailman vaikeimmat ihmiset siellä. Ja mä oon halunnut ajatella lasten parasta ja halunnut todellakin parantua omasta sairaudesta ennen kuuín lapsia oikein kovasti alan kotia vaatimaan. Se kun on kuitenkin yksi ehto, ennen kuin koko siirto on edes mahdollista ja ne tarvii siitä näyttöä, että näin on oikeesti käynyt. Kuus viikkoa (mitä oon nyt lääkettä syönyt) ei vielä oikein riitä.

      Poista
    2. Tässä tapauksessa kaikki vaan tapahtuu niin pirun hitaasti. Silloin ennen kuin aloin seurustella uudestaan ja kysyin mahdollisuutta päästä lasten kanssa vaikka perhekotiin, niin ei annettu. Mulle sanottiin esim. että he eivät voi tietää minkälainen mun seuraava mies on (???!!!). Mut siis leimattiin yhden suhteen takia sellaiseksi, joka elää aina paskoissa suhteissa. Huoh. Ja me ollaan seurusteltu uuden miehen kanssa jo yli vuosi ja vasta ihan hetki sitten kävivät tutustumassa häneen.

      Poista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kesä vaan on ihanaa aikaa ja sen huomaa kyllä kuinka lapsetkin siitä nauttii täysin siemauksin :) Juu, minä käyn kurkkaamassa:)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)