tiistai 1. toukokuuta 2012

Kullannuput ♥

No niin, nyt mä kerkeen postata meidän ihanasta päivästä lasten kanssa:)
Se on niin ihana tunne, kun kaarretaan autolla sijaisvanhempien pihaan ja lapset hyppii innoissaan, kun näkee tutun auton. Se on aina sellainen hetki, että aivan sydämestä ottaa, kun tietää, että kohta pääsee taas halimaan niitä ♥!
Automatka meni höpötellen ja kuunnellen lasten juttuja. Tosi hienosti ne jaksavat autossa istua rauhassa koko matkan. Silloin, kun aloitettiin tämä järjestely, että lapset ovat koko päivän kotona ja me haetaan ne, niin jännitin just noita automatkoja ja ostin aina jotain karkkia, että lapset viihtyisivät paremmin, mutta eipä tarvii enää mitään sellaista. Hyvin jaksavat ihan ilman mitään herkkuja :)
Aluksi oltiin ihan vaan tässä kotona, pelattiin rallipeliä ja kuunneltiin varmaan 5 kertaa putkeen Leijonaa mä metsästän-biisi :D Se on aivan ehdoton lemppari meidän huushollissa! Sitten syötiin vähän aamupalaa, leipää ja kaakaota, että jaksetaan odottaa siihen asti, että päästään mummulle syömään. 
Arttu osti tossa itelleen uuden skeittilaudan ja sillä on ollu kauhee hinku saada lapsille näyttää vähän temppuja. Joten me lähettiin siis skeittiparkille. Niin ja kaupan kautta tietenkin! Arttu antoi molemmille 4 e, että saavat itse kaupasta ostaa vähän karkkia. Kyllä ne oli täpinöissä niistä rahoista :) Molemmat puristi niitä niin lujaa nyrkissä. Laitettiin ne kuitenkin sitten talteen, lasten omaan Hello Kitty-penaaliin. Molemmat lapset valitsi samanlaiset karkkipussit ja ostettiin sitten vielä pillimehuja, jos jano yllättää. Jonossa oli tosi herttainen mummo, se heti katto lapsia hymyillen ja kysyi multa, että ovatko ne kaksosia. Sitten se päästi meidät edelleen. Arttu piti Aleksia sylissä ja mä Idaa ja hienosti antoivat rahat kassaneidille. Kyllä oli kuulkaa lapsille tärkeä hetki:) Kassaneiti ja mummo sanoivat siinä, että on hyvä opettaa jo pienestä pitäen tälläiset hommat.

Karkit olis maistunu vähän liiankin hyvin, mutta piti sitä ruokahaluakin vielä jäädä :D

Lapset tykkäs todellakin olla parkilla ja molemmat katsoivat silmä tarkkana sitä menoa siellä. Niin ja molemmat kuulemma haluavat isona skeittaajaksi :) Olin vähän yllättynyt, kun Idakin tokaisi, että se haluaa kanssa, koska Ida on samanlainen arkajalka kuin äitinsäkin :D Aleksi huuteli Artulle koko ajan: "Nyt onnistuu!" Ihana tsemppaaja!


Skeittiparkilta mentiin sitten mummun luokse syömään. Nam nam, hyvää ruokaa oli. Mä ainakin vedin itteni sellaseenkin ähkyyn. Vai voiko muuta, jos ruokana on paistettuja perunoita ja pihvejä valkosipulivoilla??No ei voi :D Mun nuorempi pikkuvelikin tuli sitten sinne katsomaan lapsia. Istuttiin ja rupateltiin siinä hetki, juotiin vielä kaffit päälle ja sitten lähettiin leikkipuistoon koko sakki. Sinne oli tullu sellanen uus liukumäkihässäkkä. Siinä oli jos jonkinmoista juttua ja ainakin kolme eri pituista liukumäkeä! Aleksihan viiletti siellä Artun kanssa aivan onnessaan, mutta Ida vähän jännitti sitä. Siinä oli sellainen putki, jota pitkin piti nousta, että pääsi sinne päälle ja Ida taisi vähän pelätä just sitä. Kumpikaan ei päässyt siitä ilman apua ylös, koska haalarit oli niin liukkaat. Yhden kerran jälkeen, Ida ei enää halunnut/uskaltanut mennä ja me sitten keinuttiin ja leikittiin hiekkaleluilla, kun Arttu ja Aleksi mennä viiletti liukumäissä. Siinä on oikein hurjapääkaksikko!!Ja äitiä hirvittää se meno :D Sitten kun oltiin lähdössä ja käveltiin autolta, niin yhtäkkiä Ida lähti  kävelemään sitä liukumäkihässäkkää päin. Se oli kerännyt rohkeutta ja huomasi, että nyt on viimeinen hetki mennä:) Sieltä se sitten tuli Artun ja Aleksin kanssa isointa mäkeä alas ja mä olin alhaalla vastaanottamassa kaikkia rakkaitani!

Äitin kalsaripäät :)

Kotiin kun päästiin, niin kaikki oli väsyksissä ja maattiinkin sitten koko poppoo sohvalla ja katottiin koneelta Pingua ja syötiin karkkia:) 
Oli kyllä taas aivan ihana päivä! Arttu sanoi, että tää päivä oli yks sen elämän onnellisimmista päivistä. Se sano mulle, että nyt tuli oikein vahva tunne siitä, että tämä on sen perhe :) Ja vauvakuumeestakin se puhui ;) Mutta sitten vasta, kun lapset ovat olleet hyvän aikaa kotona ja arki on normaalia. Sitten vasta voi suunnitella kolmatta lasta. Kyllä ensin pitää saada annettua Idalle ja Aleksille kaikki huomio, koska tilanne nyt on ollut tämä:(

Ja loppuun vielä hyviä uutisia: mä oon päässy siitä erakoitumisesta erooooooon!!!!:) Oon huomannut siinä niin suuren eron, ettette kuulkaa uskokkaan. Mua ei HUVITA enää kököttää vaan kotona, ei tosiaankaan! Jess, jess, jess!

10 kommenttia:

  1. Ompa teillä ollu ihana päivä! :) Toivottavasti saat lapsesi pian takasin, teidän luokse ne kuuluu ja oot kyllä varmasti ihan mahtava äiti. :) Ja ihanaa että sun mieski sano noin ja on valmis perhe-elämään sun ja myös lasten kanssa sitten kun se aika koittaa. :)

    Pakko oli laittaa tämmönen hehkutuskommentti vaikken sua tunnekkaan mutta tuli vaan niin onnellinen olo sun puolesta ku oli näin ihana postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana! Kiitos suloisesta kommentista:) Heti piti Artullekkin lukea ääneen :)

      Poista
  2. Kuulostipas ihanalta päivältä! :) Toivottavasti saatte pian lapset takaisin, ihanalta ja innokkaalta kuulostaa sun miehesikin!
    Kaikkea hyvää teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli aivan ihana päivä:) Juu ja mies onkin aina vaan enemmän ja enemmän innoissaan :) Kiitos sulle!

      Poista
  3. Mulle tuli kans niin onnellinen olo tasta postauksesta! Tekis mieli sanoa jotaki mutta oon ihan sanaton..

    VastaaPoista
  4. Vastaukset
    1. Ja oli kyllä niin ihana päiväkin :)

      Poista
    2. oho tuli kaks kertaa ku bloggeri sekoili:)

      Poista
  5. Tuli kyllä hyvälle mielelle tästä postauksesta :) <3

    VastaaPoista

Kommenttisi ilahduttaa :)