maanantai 14. toukokuuta 2012

Äitienpäivästä kotikäyntiin.

Vähäkö mulla oli ihana äitienpäivä <3 Lapset oli tottakai kotona ja käytiin syömässä yhdessä äitienpäivälounas ravintolassa. Söin kyllä koko rahan edestä, napsin lastenkin tähteet :D Kaikki oltiin kyllä sen reissun jälkeen sellasiakin pallomahoja, että taas sohva ja tällä kertaa Hirveä Henri viihdytti meitä. Aivan ihanaa kölliä lasten kanssa. Kaikki neljä isossa mytyssä, suukkoja vaihdellen :)
Lapset olivat tehneet mulle hoitopaikassa kortit, kyllä tuli tippa linssiin:


Ennen, kun käytiin syömässä heitettiin Idan kanssa pojat skeittiparkille ja me tytöt mentiin kukkakauppaan ostamaan vielä mummuille kukat.


Niijjoo! Mä oon kauan aikaa manaillut Artulle mun puhelinta ja sanonut, et haluaisin vaan ihan simppelin pinkin kännykän. Ja Nokian! Mä inhoan noita Samsungeja. Ja mikä ihana äitienpäivälahja mulle tulikaan rakkaaltani:

Ihana! Yksinkertaisuus on luksusta :)

Ja sitten ärsyttäviin asioihin. Lastensuojeluviranomaiset kävivät tänään kotikäynnillä ja tapasivat Artun nyt siis ekaa kertaa. Saatana mikä piinapenkki! Arttu-raukkaa jännitti ihan sikana, huomas niin selvästi. Jotakin tosi ärsyttäviä asioita tuli taas. Artullahan nyt on mustelmia ton skeittausharrastuksen takia missä milloinkin, enkä mä edes kiinnitä niihin mitään huomiota. Nyt sitten sillä oli mustelma kädessä, tossa sormien alapuolella, niin toinen niistä kysy, että mistäs toi mustelma on tullu...Oikein vihjailevasti. Törkeetä mun mielestä!! Ja tää blogi on sitten niiden mielestä huono juttu kans. Mä en oo nyt ajatellut sitten yhtään lapsiani, että jos he joutuvat koulussa tms. tulevaisuudessa kohtaamaan tämän asian. Mitä helvettiä? Eiköhän täällä tuppukylässä se tiedettäis ihan muutenkin. Ja munhan häpeä tämä on! Tämä blogi on ollut mulle niin terapeuttista ja psykologikin on pitänyt tätä tosi hyvänä juttuna, niin noi saa tästäkin tehtyä negatiivisen asian ja musta huonon äidin! Mä kiehun!!
Arttu oli aivan järkyttyny, kun ne lähti. Enkä kyllä ihmettele. Ens kuussa on sitten palaveri ja ainakin otettiin nyt puheeksi, että lasten yökyläily olis kyllä aika ajankohtainen juttu jo. Mä en oikeesti jaksa tätä jahkailua enää. Aivan hirveetä yrittää todistella, että sä oot hyvä ihminen, kun ei sitä ilmiselvästi haluta uskoa. Miks tää on kääntynyt näin?! Aluksi oli vaan suurin juttu päästä väkivaltaisesta suhteesta pois ja nyt se ei merkkaakkaan mitään?! Jatketaan sitten sitä exän pään silittelyä. Voi jessus.
Kauhee paasaus, anteeksi :) Enköhän mä tästäkin veetätyksestä vielä selviä!

Nyt sohvaa, iltapalaa ja telkkaria :) Mukavaa iltaa kaikille!

4 kommenttia:

  1. Tää lastensuojelu ei kyllä aina toimi ihan niinkuin pitäisi. Miksi jahkaillaan niin kauan ennenkuin lapset pääsevät KOTIIN? Tietenkin on hyvä, että asioita tutkitaan tarkasti, mutta joku raja voisi olla -,-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, koska joka asiasta saadaan väännettyä jotain negatiivista! Ja sehän on menoa sitten, jos ne ei henk. kohtasesti tykkää. Viime aikoina ovat valittaneet, että hermostun niin helposti! No kai ny saatana kuka tahansa hermostuu, jos jatkuvasti kuuntelet pelkkää paskaa itestäs. Eikä edes uskota, jos sanoo, että vointi on parempi...Ei se kuulu niin mennä. Lastensuojelun suurin tehtävä olis saattaa perhe yhteen, eikä toisinpäin! Tässä tapauksessa suojellaan lapsia äärimmillään, mutta vanhemmat painetaan lyttyyn. Mitäs lastensuojelua se on? Eikö se lapsen hyvinvointi riipu aika paljon vanhemman voinnista...Argh. Mä oon kurkkuani myöten täynnä.

      Poista
  2. Voi ei, olipas inhottava viranomaiskäynti.. :/ tsemppiä ja todellakin uskon, että tää blogi on sulle terapeuttinen ja hyvä keino purkaa tuntoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä kuule muuta sano! Ja minähän jatkan tätä blogin kirjoittamista, niiden moitteista huolimatta. Ei niillä oo mitään oikeutta määräillä mua joka asiassa. Tästä tuskin on lapsille haittaa. Kyllä ne nämä asiat tulee kuulemaan mun suusta, sitten kun on aika...

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)