maanantai 16. huhtikuuta 2012

Diipadaapaa!

Mun oli ihan pakko käydä edellisestä postauksesta vähän korjailemassa kirosanoja pois. Otti niiiiin rumasti silmään, kun näin jälkeenpäin, hieman rauhoittuneena niitä luki. Hyi :) Pitäis muutenkin tota suuta vähän pestä. Mä oon kyllä hirveen ruma suustani, kun suutun. Sen voin myöntää! Siitä tavasta pitäis kyllä päästä eroon...Kyllä mä siihen vielä pystyn joku päivä, mä lupaan :D
En päässy tänään liikkeelle, en sitten mihinkään. Syynä siihen oli aivan j-ä-r-k-y-t-t-ä-v-ä päänsärky! En edes muista koska olis ollut samanlainen. Heti, kun vähän aikaa oli pystyssä, niin ohimoita alkoi jyskyttää niin, että meinas oksennus lentää. Eipä siihen auttanu mikään muu, kuin maata sängyllä, viileessä makkarissa peiton alla. Eikä meillä tietenkään ollu särkylääkettä, mutta Arttu haki sitten, kun tuli töistä. Ja toi se mulle karkkiakin. Nii joo ja puuterin!!! Ja arvatkaa mitä? Vielä ihan oikee sävy! Se vaan sano, että osti kaikkein tummimman :D Mä sanoin sille, että on se vaan kultainen poikaystävä ja vielä kaikenlisäksi hyvin oppinut, ei joka poikaystävä osais oikeen väristä puuteria ostaa <3 Söpöliini!


Sain mä sen verran aikaseksi tänään, että jätin työhakemuksen Seppälään. Haen siis kesätyö-ja extraajanpaikkaa. Toivottavasti nyt tärppäis. Justiin tollanen osa-aikatyö olis kaikkein parasta nyt, koska jos mä pääsen sinne kouluun, niin ei tässä oikein mitään pitkäkestoista työtä vois ottaakaan ja sitten taas koulun ohella olis aina sillon tällön mahdollisuus tienata rahaa. Pitäkää tekin nyt mulle siellä peukkuja:)


Mä oon muutenkin aina halunnu työskennellä vaatekaupassa. Oikeesti, mikä sen ihanampaa, kun palvella asiakkaita siellä ihanien värien keskellä? Pikkusen erilaista, kun viime työssä, palvella asiakkaita rasvan käryn keskellä. Ei ollut mun juttuni, ei sitten yhtään. Kai siihen vaikutti se silloinen kova ahdistus. Ja se, etten syönyt silloin juuri mitään, niin eipä sitä ihmisellä sillon oikein voimia ole mitään tehdäkkään. Siihen sitten vielä pitkiä viikonloppuiltoja ja tunnin työmatka, nii hahhaa. Ei paljon naurattanut! Ja sitten, kun haet sairaslomaa, niin pommitetaan koko ajan, että koska tuut töihin. Parane siinä nyt sitten paineen alla. Loppujenlopuksihan se meni siihen, että pomokin alkoi sanoa, että mun kannattais varmaan irtisanoa itteni, koska masennuksen takia joudun olla sitten niin paljon töistä pois. Ja tuolla työpaikalla oikeesti suurinpiirtein suututtiin jos olit kipeenä. Pomo sitten sanoi ettei mulle tuu karenssia, jos laitetaan työsopimukseen koejaksi 6kk (alunperin koeaika oli 4kk ja mä kerkesin olla töis 5kk). Hahhah. Tässä sitä nyt ollaan karenssissa. Perkele. (Nyt oli pakko!)
Mutta arvatkaa onko mua suututtanut, että tosta ylipäätään tuli karenssi. Mikä on tarpeeksi hyvä syy muka irtosanoa ittensä, jos totaalinen romahdus, masennus ja niin kova ahdistus ettei pysty edes syödä, ei sitä ole?! Kysyn vaan. 
No, sillon kun hain sitä peruspäivärahaa, niin mulla ei ollut kyllä esittää, kuin terveyskeskuslääkärin kirjoittama sairasloma masennuksen takia. Ehkäpä siinä ei ollut vaan tarpeiksi "todisteita" mun olostani. Nyt mä aion tehdä valituksen siitä päätöksestä, koska mulla on kuitenkin psykologille jatkuva asiakkuus ja sitten käyntejä tuolla akuuttipsykiatrilääkärin luona. Ehkä nyt ne vois ottaa tosissaan sen, että mä en ihan oikeesti olis kyenny enää käymään töissä. En mä sieltä huvin vuoksi kävelemään lähtenyt!


Alunperin mun ei pitänyt tänään postata ollenkaan. Sitten mun piti postata, mutta ajattelin vaan tehdä muutaman vaatekollaasin, koska ajattelin, että nyt ei olis oikein mitään kirjotettavaa. Mutta oli mulla näköjään, kun vaan aloitti :D
Mä jätän ne vaatehommelit siis huomiselle, koska mulla on kuitenkin kauhee hinku kerätä niitä. Tosi mukavaa hommaa oikeesti etsiä hienoja vaatteita, kenkiä ja koruja ja koota ne yhteen. Kai sekin voi jonkinlainen harrastus olla :)

Mun pitäis viikonloppuna laittaa kaverille teippipidennykset. Jaiks. Vähän jänskättää, kun tähän mennes oon laittanut tasan tarkkaan kaks kertaa itelleni, mutta muiden päähän en oo kokeillutkaan! Mutta lupauduin kuitenkin, kun kerran itte pyys :D Näköjään se luottaa muhun, vaikka sanoin, etten oo sit niitä ennen laittanu kuin itelleni...Mä kyllä itse ajattelin, et jos ne nyt saa omaan päähän suhtkoht hyvin, niin kyllä ne nyt kaiken järjen mukaan pitäis olla helpompi laittaa toisen päähän, kun ei tarvii sen peilin kanssa takuta! Saas nähä. Mä kerron sitten kyllä kuinka kävi :) 


Nyt mä meinaan lueskella vielä vähän muiden blogeja ja sitten uinumaaaaaan. En kyllä ihan vielä saa unta, kun tuli tossa päivällä torkuttua muutamaan otteeseen sen pääkivun takia, hyi kamala. Onneks se on helpottanu:)
Niin ja muistakaahan osallistua arvontaan!

Hyvää yötä!:)

2 kommenttia:

  1. Otatko vielä lisäks kuvia siitä, laitat niitä pidennyksiä? (vaikka se kamera on rikki, niin varmaan puhelimes on tai sun kaverilla) :) Ois kiva nähä vähä tarkemminki miten menee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu,toki voin ottaa :) Saatte materiaalia mun epäonnistumisesta, heh :D Ja eiköhän mulla itelläkin sillon jo kamera oo. Jos ei toi vanha, nii sitte joku toinen:)

      Poista

Kommenttisi ilahduttaa :)